Sähkölämmitys viime vuosien dominoija

Viime vuosina erilaiset sähköön perustuvat lämmitysratkaisut, kuten suora sähkölämmitys, ilmalämpöpumput sekä maalämpöpumput ovat kasvattaneet voimakkaasti suosiotaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä ne tarjoavat äärimmäistä helppoutta ja mukavuutta. Ne sopeutuvat näppärästi asuntoihimme ja voi olla, että asukas jopa unohtaa, millä talo lämpenee, koska lämmitysjärjestelmä eipidä itsestään melua.

Asukkaalle mukava, valtakunnalle riski

Sähköön perustuvissa lämmitysratkaisuissa piilee kuitenkin riskejä. Viime vuosina monille omakotitalouksille on varmasti tullut tutuksi sana “tykkylumi”, joka on vienyt sähköjä erityisesti Itä-Suomen ja Kainuun kotitalouksilta. Tämä ongelma on kuitenkin lähivuosina selvästi vähenemässä, sillä sähköyhtiöt investoivat nyt lain pakottamina valtavia summia viedäkseen sähköjohdot pylväistä maan alle, tuulten ja tuiskujen tavoittamattomiin.

Sen sijaan tulevaisuudessa piilee mahdollisesti entistä suurempi riski, joka liittyy sähkön riittävyyteen. Kun yhä useampi kotitalous vaihtaa sähköön perustuvaan lämmitystapaan, tulee sähkön kulutus pahimpina pakkasina kasvamaan. Viime talvina olemme kuulleet pahimpien pakkasien aikaan useasti varoituksia, joiden mukaan olemme yhden häiriötilanteen päässä sähkön loppumisesta. Toistaiseksi meidät on pelastanut se, että Venäjällä on ollut lomapäiviä Suomen pahimpien kulutuspiikkien aikaan. Lisäksi ensi vuonna toivon mukaan käynnistyvä Olkiluodon kolmas ydinreaktori paikkaa Suomen kroonista sähköpulaa selvästi.

Sähköpulan varalta hyvä olla varalämmönlähde

Vaikka periaatteessa vaikuttaa siltä, että sähkökatkoja aiheuttavat tekijät ovat vähenemään päin, ei voi koskaan olla varma. Tulevaisuus tuo uusia kysymyksiä, kuten esimerkiksi kyberrikollisuuden. Ehkä joskus aurinkopaneelit ja energian varastointi kehittyvät niin paljon, että kotitalous voi kesän aikana kerätyn energian avulla elää omavaraisesti läpi vuoden, mutta sitä ennen jokaisen meistä tulisi olla huolissaan sähkön riittävyydestä. Kuten Demokraatti kertoo, mahdollisen sähköpulan koittaessa yhteiskuntamme olisi melko voimaton.

Ilman tulisijaa oleva rakennus on sähkökatkon aikana riski. Siksi jokaisessa omakotitalossa tulisi olla takka ja puita muutaman viikon tarvetta vastaava määrä. Sähkökatkon aikana takka on pomminvarma lämmönlähde, ja onnistuupa sen avulla tarvittaessa ruokien lämmitys – joskin se vaatii hieman näpertelyä.

Takka on investointi kotimaiseen työhön

Suomi on metsää pullollaan, joten luonnollisesti maamme on pullollaan myös erinäisiä yrityksiä, jotka saavat metsästä elantonsa. Esimerkiksi takkojen valmistajia on maamme pullollaan, ja tunnetuin niistä lienee Helsingin pörsisssä listattu Tulikivi.

Takka vaatii polttoaineekseen puuta. Moni meistä omistaa palan metsää, josta polttopuuta saa koneita käyttäen ja hikeä vuodattaen edulliseen hintaan, mutta polttopuiden teosta on muodostunut bisnes, joka on hyvin tärkeää metsäisten seutujen asukkaille. Takkalämmittäjä voi hyvin helposti päästä selville polttopuidensa alkuperästä ja varmistua yrittäjän hyvistä toimintatavoista.

Takka on kodin sydän

Nykyään tulisijat ovat todellisia mestariteoksia. Valmistajilla on erilaisia materiaaleja ja värejä, joista löytyy kullekin sopiva kombinaatio. Myös erilaisia takkatyyppejä on tarjolla suuri määrä, joten omiin tarpeisiin soveltuva tulisija löytyy varmasti.

Takka sijoitetaan tyypillisesti keskelle taloa, jotta lämpö leviäisi tasaisesti koko asuntoon. Se on fyysisesti vaikuttava ilmestys, joka tekee katselijaan vaikutuksen. Tämä vaikutus tehostuu entisestään, kun takkaan laitetaan tuli, jolloin komeanpunaisena loimottavat liekit hohkaavat lämpöä kohti asukkaita.

Takkatulella on sekä positiivisia että negatiiviisia terveysvaikutuksia

Tiedämme, että varomaton takan polttaminen voi johtaa häkämyrkytykseen ja muihin kohtalokkaisiin seurauksiin. Kuitenkin takkatulella on monia positiivisia terveysvaikutuksia, joista on harvemmin puhetta mediassa.

Näistä positiivisista terveysvaikutuksista uutisoi esimerkiksi Yle, joka kertoo sivuillaan Alabaman yliopiston tutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa 226 koehenkilöä laitettiin katselemaan takkatulta. Huomionarvoista on, että takkatuli ei ollut “aitoa”, vaan koehenkilöt katselivat ja kuuntelivat takkatulta kuvaavaa videota.

Tässä tutkimuksessa tulen tuijotus laski verenpainetta jopa viidellä prosentilla. Mitä pitempään tulta katsoi, sitä enemmän verenpaine laski. Tutkijat eivät täysin ymmärrä, mistä tämä johtuu, mutta mahdollisesti se liittyy siihen, että evoluution näkökulmasta kiintymys tuleen on ollut hyödyllinen ominaisuus.

Valitettavasti takan käytöllä on myös omat huonot puolensa. Erityisesti pienhiukkaspäästöt huolestuttavat. Onneksi tulevaisuus lupaa tässäkin asiassa edistystä: tutkijat kehittävät koko ajan puhtaampia polttoaineita sekä parempia, vähäpäästöisempiä takkoja. Tulevaisuudessakin takkatuli loimunnee monessa onnellisessa perheessä.